Setlementin arkea: Senioriklovnit Red Noseja katsomassa 25.4.2022

27.4.2022

Hämeen Setlementin Senioriklovnit tekivät retken Kansallisteatteriin 25.4.2022 katsomaan Red Nose Companyn Aleksis Kivi -komediaa. Matkasta oheisen kirjoituksen teki pitkäaikainen vapaaehtoisemme Anneli Kivelä, joka Senioriklovnina tunnetaan nimellä Anna Kivi.

Voit tutustua Senioriklovnien toimintaan klikkaamalla tästä. Senioriklovnitoiminnan tavoitteena on vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä ja toimia löytävän vanhustyön yhtenä menetelmänä sekä tarjota sisältöä vapaaehtoisina toimivien senioreiden arkeen.

Red Noseja katsomassa

Hämeen Setlementin Senioriklovneista koottu porukka matkasi Hämeenlinnasta nopealla junakyydillä Helsinkiin Suomen Kansallisteatteriin 25. huhtikuuta. Kansallisteatterissa, remontin jaloissa koronarajoitusten höllennyttyä, väkeä isolle näyttämölle tulvi joka ovista kello 19 alkavaan näytökseen. Tieto näkemisen arvoisesta esityksestä oli kiirinyt.

Aleksis Kivi veti puoleensa, meitä klovnikoulun käyneitä punaneniä veti puoleensa nähdä Mike & Zin. He ovat kaksi klovniparina vuodesta 2012 esiintyvää teatterikoulusta 2005 valmistunutta näyttelijää. Zin eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama, joka käyttää Mikea klovninimenään.

Klovninäyttelijäparilla kansalliskirjailija Aleksis Kiven tuotannon parinkymmenen teoksen sisältö oli hyvin muistissa. Kirjallisuustutkija Esko Rahikaisen Kivi urkintoja kiven kovaa valotettiin. Pitkät replikoinnit ja liikunnallinen puoli oli hallinnassa, ripeyttä riitti rekvisiitan vaihdossa. Kiven teoksien ja näytelmien läpivalaisu ja hetkellinen sisältöön uppoutuminen nykypäivän henkilögallerialla, antoivat pikantin säväyksen esitykseen, saaden pimeässä istuvalta yleisöltä suosiota.

Eli syksystä jouluun

Vuonna 1834 alkanut tuottoisa, pätkäksi jäänyt elämänpolku Nurmijärveltä Helsingin kautta Tuusulaan vuoteen 1872 kesti syksystä jouluun, oikeammin vuoden loppuun.

Kansalliskirjailijan viimeinen leposija sijaitsee Tuusulan Hyrylän kirkkomaalla, Suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven syntymäpäivän kunniaksi 10. lokakuuta Suomen liput liehuvat saloissa. Kirjailijan muistokiven äärelle lasketaan kukkaseppele, hänen elämän pituuttaan ja luonnonlahjakkuuttaan rinnastan Eino Leinoon. Kiven viimeiset sanansa veljensä kodissa ” Minä elän” jäivät ikuisesti elämään. Todellisuudessa heräsivät henkiin kirjailijan kuoleman jälkeen, tässäkin samaistusta rinnastettavissa Armas Einar Lönnbomiin, kirjailija Eino Leinoon.

Teatterilavalle kivitetyksi

Ensimmäisen huomionosoituksen sai 1860 Kullervo-näytelmän voitettuaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjoituskilpailun, jolloin Aleksis Stenvall käytti Aleksis Kivi-nimeä ensimmäisen kerran. Lea oli kirjailijan tekstiin perustuva ensimmäinen teatteriesitys 10.5.1869. Hyvällä vastaanotolla kasvoivat juuret Suomalaisen Seuran ja Suomalaisen Teatterin syntysijoille. Kaarlo Bergbomin tiedetään auttaneen koulukaveriaan Aleksista kirjallisen uran luomisessa.

Sisarukset Emilia ja Kaarlo Bergbom jäivät historian sivuille Suomalaisen Teatterin perustuksien laatijoina, toukokuu 1872 maininnanarvoinen Suomen Kansallisteatterin historiassa.

Hämeenlinnasta pääsi junakyydillä 1862 Helsinkiin, seuraavana vuonna sai taalata svenskaa tai suomea kieliasetuksen turvin. Suomalaisen Teatterin ensimmäinen näytös vietiin 13.10.1872 Porissa hotelli Otavan toisen kerroksen salonkiin, Helsingissä kyti vielä hiilloksessa kieliriitoja.

Klovniparilta Kansallisteatterin lavalle sovitetussa Aleksis Kivessä historiakatsaukset soluttautuivat ilman kieliselkkauksia välillä ruotsiksi ja englantiakin oli käsikirjoitukseen ujutettu.

Fennomaaneja, Aleksis Kiven aikalaisia, kutsuttiin lavalle, Charlotta Lönnqvist mustassa pitkässä hameessaan Kiven vuokraemäntänä oli yksi heistä. Yli 25-vuotiaat naimattomat naiset olivat saaneet täysivaltaisuuden 1864. Savolaisten maakuntalaulun sanoittanut professori August Ahlqvist, kirjailijanimellä A. Oksanen, Tuukka Vasama avaa lapsuudenkotinsa oven ja kertoo sen sijainneen Oksasenkadulla. Siihen aikaan hän ei tiennyt kadunnimen taustalla olevasta August Ahlqvististä.

Katukyltteihin ovat saaneet nimensä useat Aleksis Kiven aikalaiset. Svekomania- ruotsalaisuusliike nosti päätään Suomen Suuriruhtinaskunnassa.

Kansallisteatterissa Red Nose Companyn klovninäyttelijät menivät metsään muussakin kuin lavasteissa. Klovnipari törmäsi sonnilaumaan seitsemää veljestä tähyillessä isolta kiveltä, kivittivät sanansäilällä.

Kansallisteatteri 150 vuotta

Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman parituntisen kivittelyn mahdollisti Kansallisteatterin estradi. Mainitsemisen ansaitsevat taustalla avustaneet muusikot, Avanti! - jousikvartetti ja harmonikkataitelija Niko Kumpuvaara.

Red Nose Company, suomalaisen Teatteriklovnerian esiinmarssivuodeksi kirjautui 2005, heiltä kymmenen näyttelijän ydinryhmältä sujuu esitteen mukaan klovneilu ulkomaillakin.

Wäinö Aaltosen Aleksis Kivestä kiveen veistämä patsas Rautatietorilla Kansallisteatterin edustalla istui järkähtämättömästi. Jos on puhuttuun sanaan uskominen, Kivestä ei löytynyt valokuvaa eläessään, valokuvat ovat kuolinkasvoista jäljennettyjä.

Välikätenämme teatterimatkamme järjestelyissä avusti kansallisteatterilainen tyttäreni Nina Martikainen.

Kai Häggman on koonnut Päänäyttämöllä Suomen Kansallisteatterin 150 vuotta, 486- sivuisen teoksen teatterin historiasta, Tammen kustantamana.

Teatterimuseossa aiheesta ” Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta”- näyttely 8.1.2023 saakka.

Lähteet:

www.rednose.fi, @rednosefi,
teatterilta ostettu käsiohjelma: Aleksis Kivi.
Googlehakuja: Keski-Uusimaa 7.10.2021 Kari Kohvakka,
Aleksis Kiven päivä Suomalaisen Kirjallisuuden päivä,
Räätälimestarin kirjasto, opiskelijaelämää Helsingissä.
Kai Häggman: Päänäyttämöllä Suomen kansallisteatterin 150 vuotta, Tammi 2022
Nina Martikainen, vaatturi-ompelija Kansallisteatteri.