Kanta-Hämeen järjestöyhteistyö on kartoittanut lähes vuosittain 2018 alkaen alueen julkisissa palveluissa työskentelevien yhdistys- ja järjestötoiminnan tuntemusta sekä toimintaan ohjaamista. Tietoa on kerätty kyselyllä, johon kuuluu myös kokemustoimintaa käsittelevä osio. Kyselyn vastausten pohjalta pyritään kehittämään yhteistyötä ja kokemustoimintaa sekä kootaan ja tuotetaan tietoa yhdistystoiminnasta. Uusin kysely oli vastattavissa 21.9. saakka ja siihen saatiin 71 vastausta (2024 93 vastausta). Vastaajien kesken arvottiin 20 €:n lahjakortti S-ryhmälle ja arvonta suosi Oma Hämeen avosairaanhoitoa (anonyymi kysely, jossa ei kerätty henkilötietoja). Voittajatahoon ollaan yhteydessä.
Vastauksista koottua:
Suurin vastaajajoukko olivat Oma Hämeen työntekijät (77%) (2024 46 %). 44 % vastaajista muutaman, omalle asiakaskunnalle tarjolla olevan yhdistyksen toiminta oli tuttua (2024 45% ) ja 28 % tiesi yksittäisiä toimintoja. 15 % tunsi oman alan yhdistykset ja niiden toiminnan hyvin (2024 32 %).
Ylivoimaisesti suurin yhdistys-/järjestötoiminnan tiedonlähde olivat yksittäiset esitteet ja nettisivut (77 %) (2024 67 %). 31 % vastaajista ohjasi asiakkaita yhdistys-/järjestötoimintaan vuosittain ja 28 % kuukausittain. 21 % ei ohjannut asiakkaita lainkaan yhdistystoiminnan pariin (2024 13 %). Syynä tähän oli esim. palvelujen tuntemattomuus ja tiedon puute siitä, mistä tietoa voisi hakea. Palvelujen pariin ohjaamisen perusteina korostuivat mahdollisuus tarjota varhaisen vaiheen matalan kynnyksen palveluita (61 %) sekä kokonaisvaltaisemman tuen tarjoaminen (61 %).
Kokemustoiminta ja kokemustoimijuus oli 73 % tuttua (2024 70 %), mutta kokemustietoa ja -toimijoita ei hyödynnä lainkaan 27 % vastaajista. 36 % sen sijaan hyödyntää em.tietoa ja toimijoita asiakaskyselyillä, palautelaatikolla tai asiakasraatien avulla ja 26 % kuulee kokemustoimijoita ja -asiantuntijoita.
Valtakunnallinen Lähellä.fi -palvelu, joka kokoaa järjestöjen ja yhteisöjen tuen, toiminnan ja tapahtumat yhteen osoitteeseen sekä edistää kansalaistoiminnan näkyvyyttä Suomessa, oli vielä valitettavan tuntematon julkisten palveluiden työntekijöiden keskuudessa, sillä sivustoa ei tuntenut lainkaan 85 % vastaajista (2024 76 %). Sivuston tunnettuuden lisäämiseksi olisi siis vielä paljon tehtävää.
Ja loppuyhteenvetona:
Julkisten palveluiden työntekijät pitävät yhdistystoimintaa erittäin tärkeänä vertaistuen mahdollistajana, tiedonvälittäjänä ja yhteistyökumppanina. Toimintaa pitäisi kuitenkin enemmän mainostaa julkiselle sektorille, jotta se tulisi näkyvämmäksi, koska jokainen sektori ja toimija voi osaltaan olla edistämässä kuntalaisten hyvinvointia. Eräs aiemmin järjestökentällä työskennellyt vastaaja kiteytti näin:
Julkinen puoli on hyvinvointivaltion selkäranka, mutta kun siellä tapahtuu nikamien napsahduksia, yhdistykset ja järjestöt tukevat ja toimivat lihaksina ympärillä. Julkisella puolella kohtaamiset ovat usein rajattuja ja aiheeseen sidottuja, joissa on tarkoitus saada asiakkaan asia ratkaistua tai vietyä se eteenpäin. Järjestöt ja yhdistykset voivat kohdata ihmiset hitaammin ja kokonaisvaltaisemmin ja antaa esimerkiksi vertaistukea aivan eri tavalla kuin julkinen puoli.
Kiitos vielä lämpimästi kaikille vastaajille!
Lisätietoja kyselystä saa Kanta-Hämeen järjestöyhteistyöstä ja järjestökoordinaattorilta: www.kantahameenjarjestot.fi ja titta-liisi.rapila@hameensetlementti.fi.