Oi, ihana marraskuu! Omaa mieltä lämmittää aina talven ja lumien tulo. Eikä tämä vuosi tee poikkeusta. Ymmärrän toki myös niitä, joille tämä aika vuodesta on silkkaa kidutusta. Jos yhtään lohduttaa, niin ensi kuun jälkeen päivä alkaa jo kovalla vauhdilla pitenemään.
Syksy on yleensä todella kiireistä aikaa järjestökentällä. Seuraavan vuoden rahoitukset naputellaan käytännössä aina syksyisiin ja viimeistään alkuvuodesta saadaan päätökset siitä, mihin rahat sinä vuonna riittävät.
Törmään aina ajoittain mielenkiintoisiin ajatuksiin järjestöjen talouteen liittyen, joten avaanpa siksi omaa toimintaamme myös talouden lukujen valossa. Ensi vuonna toimintamme supistuu, kokoluokka selviää loppuvuodesta. Ensimmäiset leikkaukset osuivat kohdallemme jo tänä keväänä, jolloin sopeutimme reilusti toimintaamme. Mutta koska emme vielä tiedä tarkasti tulevia rahoituksia, on helpompaa puhua menneillä luvuilla.
Hämeen Setlementin budjetti on ollut noin 1,2-1,5 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä summasta tuloutamme suoraan maakuntaan palkkojen ja tilavuokrien muodossa reilut 90%. Olemme työllistäneet noin 30 henkilöä vuosittain ja tuottaneet noin 23-25 htv:tä joka vuosi. Loput rahat budjetista meillä kuluvat erilaisiin pienhankintoihin, koneisiin, puhelimiin, erilaisiin ohjelmalisensseihin, sähkölaskuihin, puhelinlaskuihin jne. Kaikki pienhankinnat olemme pyrkineet keskittämään pienille, paikallisille yrityksille, jotta voimme osaltamme tukea myös heitä. Olemme voittoa tavoittelemattomia, joten meidän kauttamme ei myöskään tulouteta yhteisiä rahoja veroparatiisehin, vaan ne käytetään aina paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tueksi.
Hallinnon osuus budjetistamme on noin 11%. Toki tarvetta olisi enemmällekin, se on sanottava. Täysin ilman hallintoa ei myöskään makseta palkkoja, hoideta laskuja, haeta uusia rahoituksia ja toimintamuotoja. Järjestöille ei myöskään kanneta rajattomasti rahaa jätesäkeissä, vaan toimialamme lienee niiltä osin säännellyimpien joukossa. Kaikki rahamme ovat tarkasti korvamerkittyjä ja ne on käytettävä tasan tarkkaan siihen, mihin rahoitus meitä velvoittaa. Järjestöt myös raportoivat toiminnastaan ja sen vaikuttavuudesta kaikille rahoittajille erikseen. Jos hoidat tämän asian huonosti, rahoitukset peritään takaisin. Tästä ei ole kahta kysymystäkään.
Järjestöjen tekemään työhön kannattaa kuitenkin sijoittaa yksin talouden näkökulmasta. Inhimillisestä puolesta puhumattakaan. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelumme, kuten myös pahoinvointia ennaltaehkäisevä toimintamme säästävät yhteiskunnalta suoraa rahaa. Omissa toiminnoissamme olen pystynyt SROIn avulla osoittamaan, että yksi meihin sijoitettu euro tuottaa taloudellista vaikuttavuutta noin 80-500 euroa palvelustamme riippuen pitkässä juoksussa. Mutta tämä toimii myös toisin päin. Yksi euro, joka toiminnastamme leikataan, aiheuttaa pitkässä juoksussa yhteiskunnalle lisäkuluja 80-500 euroa. Siksi itse ajattelen, että tiukassa taloustilanteessa nimenomaan ennaltaehkäisevään toimintaan olisi järkevää panostaa.
Järjestöt toimivat myös monin eri tavoin pienituloisten ihmisten parissa. On epärealistista odottaa, että loppukäyttäjät maksaisivat itse järjestöjen palveluista. Siksi toimintaa on perinteisesti tuotettu yhteisillä verovaroilla. Jos toimintamme kiinnostaa, liity ihmeessä jäseneksemme. Lisätietoa asiasta löydät täältä: https://www.hameensetlementti.fi/jasenyys/
Rohkeasti ihmisen puolella myös tulevaisuudessa,
Kati Ringman
Toiminnanjohtaja
Hämeen Setlementti ry