Yhä useampi lapsi kasvaa liian nopeasti ja joutuu ottamaan vastuuta liian varhain. Se voi näkyä pahoinvointina, yksinäisyytenä ja irrallisuuden tunteena.
Tämä koskettaa erityisesti tyttöjä. Heihin kohdistuu yhtä aikaa monia odotuksia: olla tunnollinen, huolehtiva ja ulkoisesti tietynlainen. Jos lapsella on vähemmistötausta, paineet voivat moninkertaistua.
Kulttuurissamme yksin pärjääminen on ylpeyden aihe. Monelle vanhemmalle se, että lapsi on omatoiminen ja osaa hoitaa omia asioitaan, on mittari kasvatuksen onnistumisesta. Mutta lapsuus on aikaa, jolloin vasta opetellaan elämää. Aikaa, jolloin on lupa olla pieni, keskeneräinen ja turvautua aikuiseen.
Kun lapsuus lyhenee, menetämme jotakin olennaista – tilan leikille, levollisuudelle ja huolettomuudelle.
Setlementtien toiminnassa lapset ja nuoret saavat olla omia itsejään ja toimia oman sisäisen ikätasonsa mukaisesti. Tukena heillä on kuuntelevat aikuiset, setlementtityön ammattilaiset. Turvallisessa yhteisössä lapset ja nuoret voivat kasvaa ja kehittyä ilman pelkoa epäonnistumisesta tai syrjinnästä. Toiminnassa vahvistetaan itsetuntoa ja itseluottamusta, jotta he uskaltavat tuoda oman mielipiteensä esille ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Kansainvälisen tyttöjen päivän kunniaksi pysähdytään muistamaan: lapsuus kuuluu kaikille lapsille.